Aika rientää ja huomasin, että nyt on kulunut aikalailla kuukausi siitä, kun kävin viimeisellä kontrollikäynnillä ja pääsin eroon kävekykepeistä. Nyt kun mietin tuota taaksejäänyttä aikaa, niin kyllähän tuo sairasloma meni loppujen lopuksi todella nopeasti! :) Oon viime aikoina pyöräilly, käynyt Karrin kanssa frisbeegolfaamassa ja lisännyt kävelyä mun päivään. Oikeestaan pakkokin, koska lähden alle kuukauden kuluttua Prahaan ja siellä tulee käveltyä PALJON!
Ensimmäiset pari viikkoa meni totutellessa normaaliin kävelyyn. Alku oli hieman tahmeaa ja kävely linkuttavaa, mutta tällä hetkellä kävelen jo täysin normaalisti! Oon tehnyt useita pyörälenkkejä ja hyppäsin pyörän selkään oikeastaan jo heti pari päivää sen jälkeen, kun pääsin eroon kepeistä. Siitä muutaman päivän kuluttua pyöräilin jo noin 30km pyörälenkin! Mun on vaikea edes kuvailla sitä fiilistä, mikä mulla oli, kun pääsin urheilemaan ekaa kertaa seitsemään viikkoon. Tutut tietää, miten tärkeä osa elämää toi liikunta on mulle.
Kävely sujuu siis jo mukavasti, mutta huomaan kyllä että jalat ei oo vielä tottunu pidempään kävelyyn. Olin parina päivänä Helsingissä ja jalat oli molempien päivien jäljiltä kyllä ihan puhki. Mun kantapäät kipeytyy melko helposti ja voi olla, että joudun suuntaamaan uudelleen lääkäriin. Kävin näyttämässä niitä jo viime kuussa, mutta kun tilanne ei oo muuttunu suuntaan eikä toiseen, niin ne joudutaan ehkä kuvaamaan plantaarifaskiittiepäilyn takia.
Uimahalli on ollut kolme viikkoa vuosihuollossa ja se aukeaa vihdoinkin ensi viikolla. Silloin olisi tarkoitus palata takaisin uimatreenien pariin. Voi että mä odotan niitä jo ihan hulluna! :) Niin joo ja kävinhän mä päivittämässä mun kuntosalikortinkin, jotta pääsen herättelemään mun uinuvia lihaksia. Haha. Tää kesä on usein sellasta aikaa, että tykkään ottaa vähän rennommin. Treenimotivaatio kestää yleensä syksystä kevääseen, sit on paussi ja taas mennään. Eli ei muuta kuin luottavaisin mielin kohti syksyä! ♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti