#Transformationtuesday

Tässä pieni tarina mun omasta onnistumisesta. Ennen ensimmäisten muutoskuvien ottoa mä pidin mun pyllyä kiinteänä ja pyöreänä. Muistan lukeneeni mm. Lindamanuellan blogia ja ajatelleeni, että onneks mun ei tarvitse käydä samanlailla kuntosalilla - olihan mua suotu "pyöreillä" pakaroilla jo valmiiksi. Totuus iski silmään vasta sitten, kun päätin ottaa kuvat itsestäni: edestä, sivusta ja takaa. Ensimmäiset ajatukset oli tyyliin: "Hyi helvetti, ei toi oo mun takapuoli!" ja tadaa, se hyvänä pidetty pylly muuttui hetkessä läskiksi, roikkuvaksi ja rasvaiseksi kamaluudeksi. Kannattiko? Tavallaan ei, mutta tavallaan ehdottomasti

2013  vs 2014

Mun on ollu aina vaikea uskoa omaan onnistumiseen. Oon katsellut paljon muiden muutoskuvia ja ihaillut sitä miten ne on pystyny siihen ja miten jollain voi olla niin paljon itsekuria. Niiden insipiroimana alotin lenkkeilyn ja sitä jatkuikin seuraavat 1,5 vuotta. Kiinteytymistä tapahtui, mutta suurimmat muutokset on tulleet vasta kuntosaliharjoittelun myötä. Tiedän, että monia raivostuttaa tää "fitness"-härdelli eikä munkaan pitänyt koskaan "alentua" tällaseen hömpötykseen.

Mutta kuinkas sitten kävikään?

Ylitin mun salikynnyksen syksyllä 2013. Muistan kun mentiin Niinan kanssa salille ja mua jännitti ihan sikana. Kävin parin kuukauden ajan ehkä 1-2 kertaa viikossa treenaamassa, sittemmin keskimäärin 2-3 kertaa viikossa. Muutoksia rupes tulemaan nopeasti ja nautin salitreeneistä. Sitten aloitin FitFarmin Bikini Challengen joka osottautui liian isoksi suupalaksi omaan treenitaustaan nähden. Hirveästi treenejä ja todella tiukka ruokavalio. Sen myötä jokainen "sortuminen" sai mut tuntemaan itseni epäonnistuneeksi. Toiset kehuivat foorumilla herkuttomuuttaan ja sitten oltiin me muut, jotka ei kyetty suorittamaan sitä yhtä täydellisesti. Tällöin kuvioihin tuli kaikki proteiiniletut ja fitnessherkut. Kaiken piti olla fitnessfitness ja jokaisesta herkusta olisi pitänyt kehitellä se gluteeniton, maidoton, sokeriton ja vähärasvainen korvaava herkku. Ihailin tätä elämäntyyliä niin paljon, että se vei mut mukanaan. Oli vain se herkuton elämä jota piti noudattaa. Toisilla pää kestää, mutta mulla se ei enää kestäny.

  

Kesä ja syksy onkin ollu sitten muutoksen aikaa. Olen oppinut olemaan armeliaampi itselleni enkä vaadi enää täydellisyyttä vaikka olenkin perfektionisti. Ymmärrän sen, ettei mun tarvitse luopua kaikista herkuista, riittää että muistan syödä 80% ajasta kunnolla. Ja tää on toiminutkin. Ymmärrän kyllä niitä, jotka tähtää kisalaivoille, mutta tällasille tavallisille pullaiselle liian tiukka elämäntapa ei kuulosta hirveän terveelliseltä. Rennolla otteella mennään, kaikessa muussa paitsi itse treenaamisessa. Treenikerrat nousivat syksyn aikana 3-4krt/vko ja ne on viime kevääseen verrattuna raskaita. Alkuun tuntu siltä, että pelkkä näyttäytyminen kuntosalilla teki ihmeitä kropalle (:D), mutta nykyään täytyy treenata ihan tosissaan jos haluaa saada lihaksiin tuntumaa.

Oon jo nyt äärettömän onnellinen omasta peilikuvasta, vaikka unelmakroppaan onkin vielä matkaa. :)

#Transformationtuesday

Löysin itsestäni kamalan kuvan viime lokakuulta. Toi turvotus oli mulle ihan arkipäivää ja mun vatsa paisu aina iltaan mennessä. Yritin kokeilla vähähiilihydraattista ruokavaliota ja laktoosittomia maitotuotteita mutta turhaan. Kävin verikokeissa eikä mulla pitäis olla keliakiaa tai laktoosi-intoleranssia. Toisaalta tiedän että muutamat vihannekset kuten paprika ja peruna turvottaa herkästi. Vaikka tämän hetkinen peilikuva miellyttää jo mun silmää, niin turpoan edelleen todella herkästi. Fitfarmin ruokavalion ja runsaan vedenjuonnin ansiosta oon saanu turvotuksen hyvin kuriin, koska suurimmat muutokset on tapahtunut vasta viimeisen kuukauden aikana. Toki nää aerobiset on tuottaneet tulosta, mutta turvotus pysyy kurissa niin kauan kun syön ohjeiden mukaisesti enkä rupea perseilemään.

  

Mä oon tullu siihen tulokseen että jatkan tätä projektia omalla tavalla. En oo enää seurannu enää niin tiuhaan tahtiin meidän fb ryhmää, koska se oli osasyy siihen miks mun pää ei enää kestäny. Mä olin sortunu herkkuihin enkä pystyny treenaamaan yhtä orjallisesti kuin monet meidän ryhmäläiset. Rupesin jostain syystä stressaamaan siitä etten oo yhtä säntillinen ihminen. Mua alko oikeestaan jopa ahdistamaan se miten muut hehkutti onnistumistaan ja kehittymistään, koska enitse pystyny samaan. Treenit vedin kyllä hyvin sitten kun ne tein, mutta ne herkut. Ehkä mä teen tästä liian ison numeron itselleni tai oon liian kriittinen, en tiedä, mutta musta vaan tuntuu paljon helpommalta tehdä tätä itsenäisesti ja omaan tahtiin. Mä vertaan itseäni aina muihin ja jos en pysty samaan, niin saan tosi helposti alemmuuskomplekseja ja rupeen stressaamaan.

   

Nyt kun oon menny pari viikkoa omaa tahtia ja alottanu ns. alusta, niin kaikki on sujunu hyvin enkä oo retkahtanu mihinkään. Sen takia mä suoritan tätä dieettiä nyt itsekseni ja jos tarkkoja ollaan niin oon viikolla kaksi ja tankkauspäivä ajottuu siis meidän Lontoon reissulle. Pakko hehkuttaa etten oo koko tänä aikana sortunu yhteenkään pikaruokaan. Se on ollu mulle se kaikkein pahin ruoka ja ennenhän me saatettiin hakea pikaruokaa jopa kolme kertaa viikossa, keskimäärin kerran viikossa. Mut hyvin on muuten mennyt. Näillä siis mennään eteenpäin. :)

Ensimmäiset ennen ja jälkeen-kuvat!

Mä oon miettiny uskallanko/kehtaanko lisätä vielä tällasia kuvia tänne, koska muutos ei oo vielä kovinkaan suuri. Päätin silti rohkaista itseni ja lätätä kuvat tänne kaikkien näkyville. Kuvassa on mun tavoite bikinit joihin mä aion mahtua ens kesänä ilman ylimääräsiä pelastusrenkaita tai roikkuvaa pyllyä. Mun paino on laskenu kilon noin 1,5 kuukaudessa. En oo syöny täydellisesti, mutta oon oppinu syömään terveellisemmin ja säännöllisemmin. Oon possutellu pikkujoulujen jouluruoalla ja toissa päivänä lehtipihvillä, ranskalaisilla ja jäätelöllä. Oon päättäny ettei maailma kaadu tällaseen vaan sen jälkeen painetaan vielä kovempaa eteenpäin. ;)

Seuraava kuukausi tulee olemaan tosi haasteellinen joulun takia. Rakastan jouluruokaa ja syön sitä joka vuosi ihan liikaa. Ei auta muu kuin suhtautua jouluaattoon tankkauspäivänä. Onneks en kuulu niihin jotka herkuttelee suklaalla ym konvehdeilla, vaan parasta joulussa on kinkku, porkkanalaatikko ja perunalaatikko! Sitä ennen aion kiinnittää entistä enemmän huomiota ruokavalioon. Lisäks lisään salipäiviä ja alan käymään taas ahkerammin lenkillä. :)

Toukokuun harjoitusten yhteenveto!

Taas se aika kuukaudesta kun on aika tehdä pieni yhteenveto ST:n tallentamista harjoituksista. Mukaan mahtuu kävelyä, pyöräilyä ja juoksua.

 Harjoituksia: 32
Aika: 26h01min
Matka: 215,51km
Energia: 7557kcal

 

Vasemmassa kuvassa poseeraa 54,5kg ihrakasa ja oikealla 52,1kg painava laihaläski. Oon ilonen siitä että oon laihtunut - tai ennen kaikkea kiinteytyny. Oon silti tosi pettyny itteeni ja siihen etten oo saanu enempää aikaseks tän vajaan neljän kuukauden aikana. Liikun tosi paljon ja teen fyysisesti raskasta työtä. Tässä sen huomaa kun ihminen kuvittelee että jos se liikkuu tarpeeks paljon niin se voi syödä miten haluaa. En oo tyytyväinen. Joka viikko, kuten tänäänkin, huomaan taas lupaavani jättää ne herkut viimeistään nyt pois. Mutta kun se ei vaan onnistu. Tiedän että oon ankara itelleni enkä oo ikinä tyytyväinen siihen miltä näytän. Se on tosi surullista. Oon kuitenkin tyytyväinen vasta sitten kun mulla on kiintee perse, kapeat reidet ja litteä maha ilman vatsamakkaroita tai jenkkakahvoja. Olen puhunut, treenit jatkuu!

Ensimmäiset ennen ja jälkeen kuvat!

Tänään on kulunut kuukausi siitä kun otin ensimmäiset vertailukuvat. Kuukausi on tosi lyhyt aika mutta sen aikana on tapahtunut melko paljonkin. Vatsa ei oo muuttunu suuntaan tai toiseen vaan sen sijaan tulokset on alkanu näkymään etenkin pakaroissa sekä vyötärön ja lantion seudulla. Ja arvatkaa mitä? Mä painan nykyään 400grammaa vähemmän kuin kuukausi sitten ja muutos on silti näinkin huikee! Nyt oon ihan omin silmin tajunnu että vaakaan tuijottaminen on täyttä huuhaata, peilikuva ja valokuvat kertoo totouuden.

Notkoselkä.. Sukuvika ja inhottava sellainen. :(

Sanon ihan suoraan että mä häpeen omaa kroppaani ja etenkin seuraavaa alla olevaa kuvaa. Jos muutosta ei olis tapahtunu niin en olis kehdannu edes laittaa tätä kuvaa tänne. Mutta sitä on tapahtunut ja tässä se nyt on! :) Vielä löytyy paljon treenattavaa mutta mun mielestä nyt ollaan menossa oikeeseen suuntaan!

Ja ihmiset vielä kehtaa sanoa ettei mulla ole mitään mistä hankkiutua eroon?

Ootteko tän kuvan jälkeen samaa mieltä kuin kuukausi sitten?

Ps Kuukauden päästä uudet kuvat, odotan innolla muutoksia nyt kun bodypump on astunu kuvioihin!